Kiviniemen lammella tapahtuu

Joulu oli tänä vuonna erityisen lyhyt. Tiedättekö, se henkinen joulunaika? Se aika, kun oikein rypee kaikessa siinä ihanassa tunnelmassa ja kodin koristeluissa sesongin henkeen. Siihen sen enempää menemättä voikin keskittyä täysillä juuri nyt meneillään olevaan kohtaan. Tänne eteläänkin saatiin se täydellinen talvikeli! Lunta on tullut ihan älytön määrä parissa päivässä ja lumitöitä tehdessä tulee tuo kuntoilupuolikin hoidettua, kunhan maltan vain koneelta kaikilta tekemisiltäni välillä ulos. Vaikka talvi on ulkona hehkeimmillään ja tässä hetkessä oleminen olisi ihan parasta just nyt, on mieleni jo kovasti keulimassa kevääseen. Niin paljon kaikkea kivaa luvassa. Ja ehkäpä, juuri sellasia juttuja mitä niin kovin toivoo, ettei melkeen uskalla toivoakkaan 😀 Olen siis puutarhuri, aikuisiällä sain valaistuksen, että se on se mun juttu. 2011 lähdin Överbyhyn opiskelemaan ja samana kesänä olin jo hommissa. Siitä lähtien olen tätä ihan parasta ihmisen hommaa t...

Elämä Kiviniemen lammella on siirtynyt talvisiin tunnelmiin, vaikka vastustan. Odotan yhä, että vesi tulee ja sulattaa vielä kaiken ja minäkin saan laatikollisen syyssipuleita maahan. Pientä toivoa on ensi viikon sääennusteiden perusteella.. ja sittenkin olen loppuillan saunassa lämpeämässä 😅 Syys vie mielen johonkin syvemmälle. Pohdiskelemaan ja tunnustelemaan sisintä. Pimeä tekee minut melkein kiukkuiseksi ja sen vuoksi olenkin erityisen kiitollinen aurinkoisista päivistä ja lumesta(kunhan olisin ehtinyt edes sipulit saada maahan 😏). Ja kyllä kesän touhujen ja menojen päälle pieni itsetutkiskelu on aina paikoillaan. Luulenpa, että tää syysaika on sellainen kutsu pysähtymään. Vähän niinkuin luonnon huutomerkki meille ihmisille, väreineen ja uskomattoman kauniine hetkineen. Vinkki seisahtua katsomaan ympärille ja todeta, että tässäpä ollaan, nyt. Ja siinä kun liike lakkaa, alkaa tilaa vapautua sisimmälle tulla kuulluksi. Ja talvi voi rauhassa saapua.   Peittokurj...