Kiviniemen lammella tapahtuu

Olen pihamme rakentamisessa päässyt siihen vaiheeseen, jossa talouden laki määrää tahdin. Eli käsipelillä mennään ja sen mukaisella vaihdilla.. Onneksi talven tulosta ei varsinaisesti tarvitse hätäillä ja työskentelyolosuhteet vain paranevat, kun ei tule liian kuuma hommissa. Eipä tuo kuumuus ole kyllä mikään maanvaiva muuten tänä kesänä ollut, mutta kummasti alkaa hiki virtaamaan, kun näitä pihamme kivenjärkäleitä asettelee paikoilleen. "Ei noin, eiku just noin, eiku sittenkin vähän tohon suuntaan... Äh -ei se istu siihen.." Kottikärryllä olen keräillyt yhden kärryllisen kiviä tontilta puroa varten. Ai, ikuisuusprojekti vai? No, kyllä. Se todellakin tuntuu siltä. Pihallamme kehittyy vahvaksi mielenhallinnassa. Tai ainakin mielenhallinan kehittämisen tarve kasvaa, jotta ei aina pihalla käydessä vaivu epätoivoon asioiden hitaan etenemisen takia. Avoimet Puutarhat -päivän jälkeen hanskat tippuivat aika pian. Päivä oli aivan mahtava kokemus ja aloimme heti suunnata katseem